Messurakentajan koronavuosi

Miltä näyttää koronatilanne messujen ja messurakentajan näkökulmasta? Tätä meiltä on kuluneen vuoden aikana usein kysytty. Ihmetellen olemme joutuneet vastaamaan, että tämän kaltaista pysähtyneisyyden aikaa emme olisi milloinkaan osanneet kuvitella.

Messujen järjestäminen loppui yli vuosi sitten maaliskuussa täysin, eivätkä messukalenterit vieläkään ole palanneet normaaleiksi. Koko tapahtuma-ala eri puolilla maailmaa on joutunut suureen kriisiin. Suomessa tilannetta ei yhtään ole auttanut se, että valtioneuvoston ja viranomaisten asettamat kokoontumisrajoitukset ovat vaihdelleet niin tiuhaan tahtiin, että kyydissä on ollut vaikea pysyä. Ja nyt, kun rajoituksia on hiukan alettu purkaa, tapahtuma-alan realiteetit on tyystin unohdettu. Olipa kyse sitten messuista tai vaikka musiikkifestivaaleista, kaikille tapahtumille on tyypillistä, että tapahtumien suunnittelemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan aikaa. Exit-strategiaa pitäisi pystyä ennakoimaan pidemmälle tulevaisuuteen, muutoin tapahtumien etukäteisvalmistelu on kovin vaikeaa.

Positiiviseksi koronavuoden ilmiöksi voi laskea sen, että Suomessa tapahtuma-alan monet erilaiset toimijat ovat kriisin seurauksena löytäneet toisensa ja kokoontuneet yhteen niin, että alalle on saatu oma tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö, Tapahtumateollisuus ry. Sillä tulee tulevaisuudessa varmasti olemaan tärkeä merkitys tapahtuma-alalla toimivien lukuisten erilaisten ammattiryhmien elinkeinotoiminnan edistäjänä ja puolustajana. On hyvä muistaa, että tapahtuma-ala ei tarkoita vain esiintyvia taiteilijoita, vaan taustalla toimivat tilaisuuksien järjestäjät ja tilojen omistajat, tekninen henkilökunta, koko tapahtumalogistiikka ja monet erilaiset tapahtumien hyvään onnistumiseen vaikuttavat ammattilaiset.

Niin kansalaisten kuin päätäjienkin keskusteluissa unohdetaan usein myös se, että kuluttajille suunnattujen viihdetapahtumien rinnalla tapahtuma-ala käsittää myös yrityksille suunnatut ammattitapahtumat eli juuri messut ja konferenssit. Messutoiminnan pysyähtyminen lähes kaikkaialla maailmassa vaikuttaa kokonaisiin kansantalouksiin – eikä pelkästään messujärjestäjien ja muiden messubisneksen toimijoiden panoksen pienentymisenä. Kerrannaisvaikutukset nimittäin ulottuvat sekä messupaikkakuntien ravintola-, majoitus- ym. palveluihin sekä messuihin osallistuvien ja niissä bisnestä tekevien yritysten liikevaihtoon. Messutoiminta on mitä tärkein tapahtumateollisuuden muoto.

Miljardibisneksen ahdinko

Maailman tärkeimpiin lukeutuvassa messumaassa Saksassa koronapandemia on tähän mennessä aiheuttanut messujen pysähtymisen vuoksi jo noin 40 miljardin euron menetykset. Myös esimerkiksi hotellien, ravintoloiden, rautatie- ja  lentoliikenteen ja taksibisneksen myynnin merkittävä lasku johtuu suurelta osin messujen loppumisesta. (https://www.auma.de/de/medien/meldungen/presse-2021-13)

Maailmanlaajuisesti messujen loppumisen on laskettu johtaneen noin 200 miljardin euron vajeeseen messualan ja siihen linkittyneiden alojen kokonaistuotannossa. Vaikutukset ulottuvat noin 2,4 miljoonaan työpaikkaan. Messujen kautta bisnestä tekevien yritysten liiketoimintaa messuttomuus on heikentänyt noin 330 miljardilla eurolla.  https://www.ufi.org/wp-content/uploads/2021/02/MR_UFI-releases-figures-stating-the-impact-of-COVID-19_4february2021.pdf

Suomessa tapahtumateollisuudessa toimii kaiken kaikkiaan noin 3200 yritystä ja 200.000 ihmistä. Toimialan kokonaisarvoksi on arvioitu 2,35 miljardia euroa, josta jo yksin vuoden 2020 aikana menetettiin arviolta 1,9 miljardia euroa. (https://www.tapahtumateollisuus.fi/mita-on-tapahtumateollisuus/)


Messeforum pysyy vahvana ja uskoo tulevaisuuteen

Messurakentajana meidän oma toimintamme joutui heti alusta saakka mukaan koronan syöksykierteeseen. Seisahdus maaliskuussa 2020 oli niin totaalista, että esimerkiksi Saksassa jouduimme yhtäkkiä käännyttämään täydessä lastissa olevat messukeskuksiin matkalla olevat rekat kesken matkan takaisin tukikohtaan. Veikkaanpa, että saman joutuivat kokemaan myös monet messurakentaja-kollegamme maailman eri kolkilla.

Onni onnettomuudessa on ollut se, että Messeforum on läpi koko historiansa ollut vakavarainen yritys. Strategianamme on ollut hallittu kasvu ja vahvat kumppanuudet. Tiedämme, että pysymme pystyssä, elinvoimaisina ja yhtenä Suomen johtavista messurakentajista läpi tämän kriisin siitäkin huolimatta, että liikevaihtomme on toistaiseksi kadonnut lähes kokonaan.

Henkilöstömme lojaalius vaikeassa tilanteessa on ollut kullanarvoista, eivätkä sanat riitä kertomaan kiitollisuuttamme siitä. Se, mitä odotamme kenties kaikkein eniten on, että saamme ihanan ja uskollisen henkilöstömme taas takaisin työhön toteuttamaan messuosastoja ja myymään messuosallistumisia asiakkaillemme.

Koronavuoden olemme käyttäneet hyödyksi tulevaisuutta suunnitellen. Tärkein korona-ajan tuotoksemme on Messeforumin hiilineutraali messuosasto. Sitten, kun messut taas lähtevät käyntiin, asiakkaamme saavat Messeforumilta täysin hiilineutraalin messuständin.

Lisäksi kehitämme aivan uudenlaista tapaa osallistua fyysisille messuille. Messeforumin digitaalinen messuosasto hyödyntää parhaat puolet sekä paikan päällä tapahtuvasta läsnäolosta että digitaalisista mahdollisuuksista.

Nyt hiomme jo suunnitelmia syksyn 2021 messuosastoja varten. Asiakkaamme tulevat messuille palattuaan saamaan meiltä toimivat ja näyttävät messuständit ja parasta messupalvelua niin kuin tähänkin asti.


Koronaturvallisesti messuilla

Sitä mukaa, kun kansalaisten rokottaminen etenee eri maissa, myös messumaailman avautuminen näyttää lupaavalta. Täytyy myös muistaa, että niin Suomessa kuin maailmalla messut ovat todennäköisesti kaikkein koronaturvallisimpia julkisia paikkoja – niin perusteellisia ovat messukeskusten koronastrategiat ja turvallisuustoimenpiteet. Henkilökohtaisesti osallistuisin korona-aikana mieluummin ammattimessuille messukeskuksessa kuin lähtisin ostoksille kauppakeskukseen.

Esimerkiksi Saksassa messujärjestäjät ovat luoneet koronapandemian seurauksena yhteiset korona-ohjeet, joiden noudattamiseen on pilkuntarkka valmius. Messukeskuksissa esim. on maskipakko, messuhalleissa ilma vaihtuu monta kertaa tunnissa, suurissa halleissa etäisyydet pystytään pitämään suurina ja ihmisten määrää voidaan helposti kontrolloida. Ja paljon muuta! (https://www.auma.de/en/exhibit/legal-matters/hygiene-and-distance-concepts-at-trade-fairs-in-Germany)

Yhteisten suuntaviivojen lisäksi jokainen saksalainen messujärjestäjä on laatinut oman tarkan koronasuunnitelmansa. Voit tutustua tarkemmin esimerkiksi päämiestemme Messe Frankfurtin https://www.messefrankfurt.com/frankfurt/en/services/hygiene.html ja NürnbergMessen https://www.nuernbergmesse.de/en/coronavirus koronaohjeisiin.

Menneen talven aikana Lähi-Idässä, Aasiassa ja Yhdysvalloissa on jo järjestetty turvallisesti ja menestyksekkäästi useita messuja. Saksassa messujen avautuminen riippuu paikallisista osavaltiotasoisista päätöksistä. Esimerkiksi Baijeri (Nürnberg ja München) on avaamassa mahdollisuudet messujen järjestämiseen syyskuussa. Esimerkiksi NürnbergMessen pakkausalan suurtapahtuma FACHPACK https://www.fachpack.de/en järjestettäneen jo normaalilla tavalla 28.–30.9.2021. Myös mm. Baden-Württenbergin (Stuttgart), Niedersachsenin (Hannover) ja Nordrhein-Westfalenin (Düsseldorf, Köln, Dortmund) osavaltiot päässevät avaamaan messunsa lähiaikoina, jos koranailmaantuvuus pysyy hallitulla riittävän matalalla tasolla. (https://www.auma.de/de/medien/meldungen/presse-2021-13) Hessenin osavaltiossa Messe Frankfurt pystyy järjestämään autoalan jälkimarkkinoiden suurtapahtuman Automechanikan hybridimuodossa 14.–16.9.2021.

Mitkä ovat siis tunnelmat Messeforumissa?

Olemme edelleen luottavaisia, uskomme tulevaisuuteen ja siihen, että jo tulevana syksynä messut pääsevät vauhtiin myös Euroopassa. Olemme valmiita tarjoamaan asiakkaillemme tuttuun tyyliin laadukkaita messuosastoja ja parasta messupalvelua.