Logo [Messeforum Oy]
 

30 lokakuu 2018

Nykyaikaista vientimarkkinointia satoja vuosia vanhalla konstilla

Tämä viestintä- ja markkinointijohtajamme kirjoittama kolumni on julkaistu Kauppalehden Vieraskynä-blogissa 25.10.2018:

Digihuuman pyörityksessä on ilahduttavaa todeta, että on olemassa henkilökohtaiseen kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuva vuosisatoja vanha markkinoinnin muoto, jonka voima ei ole kadonnut minnekään: ammattimessut tuottavat kauaskantoisia ja helposti mitattavia tuloksia.

Tänä päivänä markkinoinnista tuskin voi puhua sivuamatta digitaalisuutta, automaatiota, algoritmeja, tekoälyä ja kaikkia niitä uuden, jatkuvasti kehittyvän teknologian tuomia mahdollisuuksia, joiden avulla markkinointiviestiä on mahdollista saada entistä paremmin perille. Ihailen diginatiiveja markkinoinnin tekijöitä, jotka pystyvät ihmeisiin vauhdittaessaan myyntiä uusien kanavien ja teknologioiden avulla.

Samalla olen vakuuttunut, että vientimarkkinoinnissa mitkään digitaaliset mahdollisuudet eivät viime kädessä pysty lyömään kokonaan laudalta perinteistä kasvokkaista messukohtaamista. Ammattimessujen merkitys vientimarkkinoinnin välineenä on vahva, ja messuista saatava hyöty on konkreettista: kontakteja, liidejä, kauppoja, kumppanisopimuksia, tietoa oman alan kehityksestä ja kilpailijoista.

Yksinkertaistettuna ammattimessujen salaisuus on siinä, että perinteinen markkinoinnin ja myynnin asetelma on käännetty päälaelleen. Sen sijaan, että mietit, mihin kaikkiin suuntiin ja millä keinoin välität markkinointiviestiäsi ja kohdistat myyntiäsi, kohderyhmäsi tuleekin sinun luoksesi. Yhdessä ammattitapahtumassa pystyt tapaamaan niin nykyiset asiakkaasi kuin otollisen uuden potentiaalin. Mikä vaikuttamismahdollisuus! Sanat, eleet, itse tuote ja ennen kaikkea oma empaattinen ja proaktiivinen läsnäolosi täysillä käytettävissä markkinointiviestisi perille saattamiseksi – suoraan kasvoista kasvoihin!

Digiratkaisut boostaajina

Messuja on järjestetty satojen vuosien ajan alkaen jo keskiajalta. Nykyään maailmassa järjestetään Kansainvälisen messujärjestäjien liiton (Global Association of The Exhibition Industry, UFI) mukaan noin 31.000 ammattimessua vuosittain. Yksi vahvimpia messumaita on Saksa. Maailman kymmenestä suurimmasta messujärjestäjästä neljä on saksalaisia, ja pienemmätkin saksalaiset messutalot kasvavat ja kansainvälistyvät kovaa vauhtia.

Yksi näistä kasvavista saksalaisista messutaloista on NürnbergMesse, joka on etenkin erikoistuneiden teknologia-alojen kansainvälinen messukeskittymä. NürnbergMesse on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen, vuosisatoja vanha messujen konsepti ei ole jäänyt pysähtyneisyyden tilaan, vaan siitä on kehitetty tehokas nykyaikaisen markkinoinnin kanava eri maista tuleville näytteilleasettajille ja messuvieraille.

Samalla, kun korostan kasvokkaisen kohtaamisen merkitystä markkinoinnissa, toivon nimittäin, että mitkään toimintamallimme tai strategiamme eivät jää pelkästään kiinni vanhaan hyväksi havaittuun. Messujenkin konseptia tulee kehittää jatkuvasti, jotta kasvokkaisesta kohtaamisesta saadaan kussakin ajassa irti paras mahdollinen.

Meidän ajassamme luontevin konsti messukonseptien kehittämiseksi on varmastikin – mikäpä muu kuin digitaalisuus! NürnbergMesse on hyödyntänyt digitaalisia ratkaisuja aina itse messuinfran toteuttamisesta lähtien. Messukeskuksen uusimmat hallit on suunniteltu hyödyntäen digitaalista tietomallintamista ja peilaten messuhallien käyttöratkaisuja erilaisten skenaarioiden avulla messujen näytteilleasettajien ja vierailijoiden oletettuihin tarpeisiin.

Mobiilisovellukset messuilla suunnistamiseen alkavat olla jo arkipäivää kaikilla merkittävillä messujärjestäjillä. Messujen tapahtumakalenterit ja osastopaikkakartat samoin kuin messuliput kulkevat vierailijoiden mukana kännyköissä, ja informaatiota messuhalleissa tarjotaan QR-koodien ja interaktiivisten digitaalisten opasteiden avulla.

Uskon, että seuraava suuri kehitysaskel maailman suurissa messutaloissa tulee olemaan digitaalisten networking-sovellusten hyödyntäminen. Suomessa olemme nähneet vastaavien sovellusten voiman esimerkiksi Nordic Business Forumissa, missä Brella yhdisti tuhansia verkostoitumista halunneita seminaarivieraita. Mikä oiva tulevaisuuden tapa kasvokkaisen kohtaamisen edistämiseen myös ammattimessuilla!

Vaikka messujärjestäjän infra olisi kuinka edistyksellinen tahansa, se ei kuitenkaan yksin riitä. Näytteilleasettajan on myös itse nähtävä vaivaa. Miten koukuttaa satunnainen ohikulkija? Miten muistuttaa jo olemassa olevia kontakteja omasta osastosta? Miten varmistaa, että asiakkaan kasvokkainen kokemus kanssasi on positiivinen? Kun nämä avainkysymykset on ratkaistu huolella – perinteisiä tai digitaalisia konsteja käyttäen – messuosallistumisesta on mahdollista tulla todellinen menestys.